Pyytivaara

Kyläesittely    

Pyytivaara on viehättävä kylä Kontiolahden Kirkonkylän tuntumassa, Kajaanintien itäpuolella. Naapurikylinä ovat pohjoisessa Romo, idässä Jakokoski sekä etelässä Uilo. Kaunis luonto ja mahtavat maisemat ovat ominaisia Pyytivaaralle. 231 metriä merenpinnasta olevan korkean vaaran lisäksi kylällä on metsää, peltomaisemia ja lampia.  Suurimmat lammet ovat kylän länsipuolella sijaitseva Pitkälampi ja itäpuolelta Pyytivaaran helmoja huuhteleva Pyytilampi. Kylällä on noin 230 asukasta. Kyläläisten virkistyspaikkana on Hiekkaniemi, jossa on uimaranta ja jossa sijaitsee myös yhteinen kokoontumispaikka, pystyhirsinen Pyytikota.

Kylän historiaa

Asutusta Pyytivaaralla on ollut ainakin 1700-luvulta alkaen, todennäköisesti jo aiemmin. Väkiluvun aiempi huippu vuodelta 1960 saavutettiin ja ylitettiin maaltamuuton aiheuttaman notkahduksen jälkeen vasta 2010 – luvulla.

Kylä oli maatalousvaltainen 1970-luvulle asti, mutta muutos on ollut varsin jyrkkä, ja vuosituhannen vaihteesta lähtien pyytivaaralaisia ​​peltoja ovat viljelleet naapurikylien vuokraviljelijät.

Pyytivaaralla toimi oma koulu vuosina 1949 -1966; nykyään kylän koululaiset kulkevat linja-autolla kirkonkylän tai Jakokosken koululle.

Pyytivaaran kylää ja koko Kontiolahtea järkytti Pitkälammella vuonna 1949 tapahtunut onnettomuus, jossa hukkui 5 lasta ja 2 aikuista. Pyytivaaralaiset järjestivät onnettomuuden muistotilaisuuden yhdessä seurakunnan kanssa vuosina 1999 ja 2009.

Pyytivaaran Kylätoimikunta perustettiin 31.5.1993. Vuodesta 2005 se on toiminut rekisteröitynä yhdistyksenä nimellä Pyytivaaran Kyläseura ry.

Pyytivaaran kylätoimintaa

Pyytivaaran kylätoiminta on koko kylätoimikunnan olemassaolon ajan ollut vilkasta. Vuosittaisia tapahtumia ovat olleet juhannusjuhla, pikkujoulu, joulurauhanjulistus ja pilkkikilpailut. Kursseja, talkoita ja retkiä on ollut kymmeniä. On tehty olkitöitä ja pataruokia, pudotettu kolesteroliarvoja ja painoa, tanssittu, sauvakävelty, opeteltu kalankäsittelytaitoja ja kompostointiasioita sekä leikattu omenapuita.

Talkoilla on saatu kylälle mm. uimalaituri, sadekatos, lentopallokenttä sekä Hiekkaniemeen laavu ja WC-puuvaja-rakennus ja ennen kaikkea syksyllä 2007 valmistunut Pyytikota.

Oma kylälehti Pyytivaaran Sanomia on ilmestynyt kylätoimikunnan alusta lähtien.

Perinnetietoa kerättiin syksystä 1996 alkaen tarinailloissa, joiden tuloksena ilmestyi kesällä 2000 Pyytivaaran kyläkirja Vaara lampien välissä.

Vuonna 2013 julkaistiin Vireä vaara Pyytivaaran Kyläseura 20 vuotta – valokuvakirja.

Lehtilainaamo on Pyytivaarantien ja Lukantien risteyksessä olevalla maitolaiturilla, jonka Mustosen veljekset kunnostivat joitakin vuosia aiemmin linja-autokatokseksi. Lainaamo toimii edelleenkin ympäri vuoden. Kyläläiset voivat tuoda sinne lehtiään ja hakea luettavaa. Lainaamoa käytetään myös levähdyspaikkana, johon oven yläpuolella oleva teksti “Syö evvääs, leppuuta jalakojas“ kehottaa.

Pyytivaara tänään

Viime vuosina on järjestetty kesällä yksi isompi tapahtuma keskiviikko – keletysten lisäksi ja joulukuussa yhdistetty joulurauhanjulistus ja puurojuhla.  Mahdollisuuksia on laajentaa kylätoimintaa, jos/kun nuoremmat sukupolvet innostuvat tulemaan mukaan.

Pyytivaaran Kyläseuran 25 v. juhlia juhlittiin Pyytikodalla 6.6.2018. Juhlavuonna Pyytivaaran Sanomia – lehti julkaistiin kokonaan värillisenä.

Pyytivaaran puhelinluettelo, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2002, päivitettiin, ja uudistettu 9. painos julkaistiin kesällä 2018.

Harrastustoimintaa Pyytivaaralla  

Pyytivaaralla aloitettiin vuonna 2006 senioritanssit Kaija Suvannon johdolla. Nykyisin Senioritanssijoiden ryhmä toimii Joensuun seudun kansalaisopiston ryhmänä Viljo Soikkelin ohjauksessa. Tanssit on tarkoitettu pääasiassa 60+ ikäisille, mutta toki nuoremmatkin hyväksytään mukaan. Osa ryhmäläisistä on tanssinut jo usean vuoden ajan ja esiintynytkin monessa paikassa. Uusia tanssijoita toivotaan mukaan. Lisätietoa saa pyytivaaralaiselta Onni Turuselta.

Käsillä tehden – kerho kokoontuu joka toinen viikko askartelemaan, virkkaamaan, neulomaan, mitäpähän milloinkin keksitään. Lisätietoa saa Maire Turuselta, Vieno Janhoselta tai Tuulikki Lintuselta.